Projektin yhteenvetoa ja kuvausta

7.10.2013 Työryhmän muodostaminen yliopistonlehtori Ismo Pellikan aloitteesta.

- Työtavoiksi valittiin Facebook-ryhmä sisäiseen viestintään ja projektinhallintaan, sekä blogi ulkoiseen viestintään ja prosessin tallentamiseen.

- Työryhmälle ei johtajaa, vaan jaetun johtajuuden malli Facebook-ryhmän toimiessa kommunikaatioalustana

- Facebook ryhmä: https://www.facebook.com/groups/622985587752544/

- Blogi: http://puuntietoa.blogspot.fi/

15.10. Ideointipalaveri

18.10. Tutustuminen eri kohteisiin Puunkaharjun Lustossa, oppaana Metsäntutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Teijo Nikkanen. Ohjaaja IP mukana.

21.10. Ensimmäinen blogikirjoitus 

27. ja 29.10. Palaverien tulosta: Pohdintaa erilaisista mahdollisuuksista, useamman suunnan kehittely jaettu eri työpareille.

12.11. Piakapalaveri ideoista

14.11. Ideoiden yhteenveto, suunnitelman virtaviivaistaminen, rönsyjen karsinta -> ei liikaa tai liian hajanaista työtä - hyväksytettiin IP:llä.

29.11. Toinen Luston reissu. Kuvattiin materiaalit, jotka tulee webbisivustolle. Ohjaaja IP mukana.

9.12. Pienimuotoinen tai enemmänkin valtava takaisku. Kummastakaan, Luston 300 000 valokuvan tai Metlan suuremmasta kuvakokoelmasta, ei löytynyt muutossarjaa puun ympäristöstä (valokuvista tehtiin asiantuntijakonsultaatio: Leena Paaskoski / Lusto, Erkki Oksanen / Metla)

12.12. Plan B, piirtotaitoiset Ope-art yms. muut ryhmämme jäsenet ottavat kynät kauniisiin käsiin.

15.12. Piirtotöiden vuoksi pyysimme lisää aikaa työlle

7.1. Ensimmäiset kuvat valmistuvat

8.1. Ensimmäiset kuvat blogiin

23.1. Viimeinenkin kuva on valmis

26.1. Koevedos työstä valmis. Prosessikuvauksen kirjoitus ja julkaisu blogiin.

Auki: Julkaisu openmetsään (käyttöoikeudet yms.)

Ryhmä: Sylvia Ervasti, Susanne Hallberg, Katariina Holm, Mari Järviluoma, Sanna Lahtinen, Jarno Mäki, Reetta Pellinen

Asiantuntijakonsultointi:

Marko Rikala, museoassistentti, Lusto

Leena Paaskoski, intendentti, Lusto

Erkki Oksanen, valokuvaaja, Metla

Teijo Nikkanen, vanhempi tutkija, Metla

Muutama sana asiantiimoilta vaihdettiin myös seuraavien henkilöiden kanssa:

Petteri Vanninen, Projektikoordinaattori, Itä-Suomen Yliopisto

Mikko Ripatti, Rehtori, Savonlinnan Normaalikoulu

Työssä käytettyjä lähteitä:

Suomen historian pikkujättiläinen, Zetterberg (toim.) yms., 1987

Suomen historia, Jouko Vahtola, 2003

Sekä seuraavat internet-sivustot:

http://yle.fi/elavaarkisto/index.html

http://www.kantapuu.fi/

http://www.lusto.fi/metsapolkuja/linkit.html

http://www.metsavastaa.net/materiaalit?cm_print_version=1

http://papunet.net/_pelit/_sanatehtavat/sukupuu/

Pohdintaa.

Mikä toimi allekirjoittaneen mielestä: 

Valtava määrä luovuutta ja ideoita, kuitenkin löytyi halua sitoutua yhteisesti tehtyyn ratkaisuun. Allekirjoittanut kadehtii (positiivisella tavalla) monen tiimiläisemme visuaalista silmää ja taitoa nähdä.
Lisäksi projektin yhteydessä opimme monenmoista puusta, sen lustoista, kasvusta ja ympäristön vaikutuksesta. Puu kertoo, minä vuonna on ollut kylmää. Se kertoo, jos metsäpalo on raivonnut ympärillä. Se kertoo jopa vuodenaikojen vaihteluista.
Ympäristön muuttuminen puun ympärilä symbolisoi myös maailmamme muuttumista; onko 2000-luvun kuvan henkilöiden todellisuus sama, kuin vaikka 1930-luvun?

Missä "mentiin puihin": 

Olisiko sittenkin kylmästi pitänyt alussa koko hommalle valita yksi vetäjä, ja yksi sihteeri? 

Jaettu johtaminen edellyttäisi ehkä projektialustaa tai edes kalenteria, jossa asioilla olisi tarkat deadlinet jotka näkyisivät kaikille. Nyt tällaista ei ollut käytössä.

Aikataulut pettivät pahiten erityisesti opetusharjoittelun aikana jolloin työ ei juuri edennyt. 

Lisäksi joulun alla kuvapaniikissa tehtiin strateginen virhe; olisi ehkä kannattanut rekrytoida tähän ulkopuolista apua, eikä antaa aikataulujen paukkua piirtämällä itse kaikki. Toisaalta: piirtäjät tekivät ihan huikean hienoa työtä.

Lopulta on todettava, että Facebookin ja blogin yhdistelmä oli suorastaan kauhea. Blogista oli allekirjoittaneen mielestä vähäisesti jos lainkaan hyötyä itse työskentelylle, ja Facebookin sisäinen tiedotus, keskustelut ja muut eivät Facebookin luonteen vuoksi näy prosessissa, siis tallennu.

Jos minä haluan jotain sanoa seuraaville vuosille, niin kannattaa etsiä toiset työvälineet - tai tehdä kaikki vain ja ainoastaan blogissa. Jos projektinhallintatyökalu tuntuu raskaalta, ehkä jaettu Outlook- tai Google-kalenteri olisi Facebookkia napakampi työkalu.

Muiden työvälineiden puolesta ehkä puhuisi myös se, että blogin käyttötaidot eivät vielä tänä päivänä ole itsestäänselvyys ja se oli toki haasteena myös meidän ryhmälle.

26.1.2014    - jamo -

2000-lukua ja kylttipohjaa, puun iän määrittämisestä.

Puun iän määrittäminen

Puun iän saa selville tutkimalla puun vuosirenkaita eli lustoja. Tieteenalaa kutsutaan dendrokronologiaksi eli vuosirengasajoitukseksi. Vuosirenkaiden määrä kertoo puun iän, mutta huomioon täytyy ottaa puun taimivaihe, sillä se kestää muutaman vuoden eikä vuosirenkaita vielä näy.

Vuosirengas alkaa kasvaa keväällä, jolloin se on leveämpää ja vaaleampaa, mutta rakenne on huokoisempaa. Loppukesällä lusto on tummempaa, koska soluseinämät ovat paksumpia kevätlustoon verrattuna. Tähän vuosirengas päättyy.

Mittaamalla vuosirenkaiden leveyttä saadaan puun iän lisäksi tietoa ympäristön muutoksista, kuten ilmaston vaihteluista. Leveä vuosilusto kertoo ilmaston olleen kesällä lämmin ja vastaavasti kapea lusto kertoo ilmaston olleen kylmä. Lisäksi luston leveyteen vaikuttavat muun muassa metsän lannoitus, hyönteis- ja sienituhot, myrskyt sekä harvennushakkuut.

Rakennuspuista ja –hirsistä sekä muista vanhoista rakennuksista ja puuesineistä saa vanhempaa tietoa aiemmin kasvaneista puista ja mahdollistaa puuesineiden iän määrittämisen. Näin dendrokronologiasta on hyötyä myös museoille ja konservaattoreille eli vanhojen esineiden ja rakennusten entisöijille. Järvien pohjaliejusta sekä soiden turpeesta löydetyt subfossiiliset eli sellaisenaan säilyneet puut voivat olla tuhansia vuosia vanhoja.

Dendrokronologiassa on erityiset välineet ja laitteisto, kuten pöydät, mikroskoopit ja tietokoneohjelmat pohja-aineiston mittaamiseen. Ennen mittausta tarvitaan runsaasti pohjamateriaalia, sillä pelkästään yksi näyte ei anna kattavaa tietoa tietystä ajanjaksosta. Laaja pohjamateriaali mahdollistaa vastaavuuksien etsimisen Vuosilustojen leveydet mitataan millin sadasosien tarkkuudella. Datan keruun jälkeen tehdään päätelmiä ilmaston vaihteluista eri aikoina sekä kasvukausista, ovatko ne olleet kylmiä vai lämpimiä.

Lisää matskua valmistuu

Pitkästä aikaa blogistaniassa

Niin, tämäkin kokeilu alkaa sitten olla loppusuoralla.
Osa matskusta vielä puuttuu, jotta www-sivustoa voisi alkaa kokkailemaan.

Mutta jotain sain eilen tekijöiltä, esim. hienot videot on valmiina.

Ajoittamista, iän ja kasvun tutkimusta Lusto-laboratoriossa

Lustopeli on ajoituksen taiturointia.

Myös osa kuvista paukahti eilen virtuaalipostilaakkooni.

Aikataulut on kuralla, ja fataali lähestyy.

Mutta sekä kuvat että videot on kyllä niin huikeata materiaalia, että loppumatskuja venttaillessa ei voi todeta muuta kuin:

~ Näin hyvää kannattaa todellakin odottaa  ~

:)